Edunvalvontavaltuutukseen esitetään muutoksia

Edunvalvontavaltuutus antaa mahdollisuuden varautua tilanteisiin, joissa henkilö ei enää itse kykene hoitamaan taloudellisia asioitaan tai tekemään oikeustoimia esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden vuoksi. Tämän kokonaisuuden perusteet on käsitelty aiemmassa artikkelissamme 29.1.2025, ja tässä kirjoituksessa keskitymme edunvalvontavaltuutukseen esitettyihin lainsäädäntömuutoksiin.

Lakimuutoksella pyritään selkeyttämään ja joustavoittamaan edunvalvontavaltuutuksen käyttöä sekä helpottamaan valtuutetun toimimista valtuuttajan tahdon mukaisesti.

Tavanomaiset lahjat

Nykytilanteessa valtuutettu ei voi antaa lahjoja valtuuttajan puolesta ilman, että edunvalvontavaltakirjassa on siitä nimenomainen määräys. Vaikka valtakirjassa olisi määräys esimerkiksi tavanomaisten syntymäpäivälahjojen antamisesta valtuuttajan lapsille, lahjan toteuttaminen voi estyä, jos valtuutettu itse kuuluu valtuuttajan lähipiiriin eikä valtakirjassa ole nimetty esteetöntä varavaltuutettua.

Esityksessä ehdotetaan, että valtuutettu voisi jatkossa antaa edunvalvontavaltakirjassa yksilöidyn, tavanomaisen ja taloudelliselta merkitykseltään vähäisen lahjan esteellisyyssäännösten estämättä muille kuin itselleen. Tavoitteena on varmistaa näin valtuuttajan toiveiden toteutuminen myös arjen käytännöissä.

Kiinteistöä koskevat oikeustoimet

Nykyisin edunvalvontavaltuutuksessa edellytetään nimenomaista määräystä, jos valtuutetun halutaan olevan kelpoinen tekemään kiinteistöä koskevia oikeustoimia, kuten myymään tai panttaamaan kiinteistön. Käytännössä tällainen määräys on kuitenkin usein jäänyt puuttumaan valtakirjasta. Digi- ja väestötietoviraston saamien yhteydenottojen perusteella yleisin syy on se, ettei valtakirjan laatija ole ollut tietoinen tällaisen määräyksen tarpeellisuudesta. Joissain tapauksissa määräystä ei ole sisällytetty, koska valtuuttaja ei valtakirjaa laatiessaan omistanut kiinteää omaisuutta, mutta tilanne on myöhemmin muuttunut esimerkiksi perinnön tai kuolinpesäosuuden kautta.

Esityksessä ehdotetaan, että valtuutetulla olisi jatkossa oikeus tehdä kiinteistöä koskevia oikeustoimia suoraan edunvalvontavaltuutuksen nojalla ilman erillistä määräystä. Valtuuttajalla olisi kuitenkin mahdollisuus rajata tätä oikeutta valtakirjassa, jos hän haluaa esimerkiksi säilyttää määräysvallan tietyn kiinteistön osalta tai on laatinut sitä koskevan testamentin. Muutosta sovellettaisiin vain sellaisiin valtakirjoihin, jotka on allekirjoitettu lain voimaantulon jälkeen.

Esteellisyyssäännökset

Nykyinen sääntely estää valtuutettua toimimasta tilanteissa, joissa vastapuolena on henkilö, jonka kanssa hänellä on esteellisyyden muodostava sukulaisuussuhde. Esteellisyyden muodostava henkilöpiiri on melko laaja.

Esteellisyyssäännösten on katsottu vaikeuttavan tarpeettomasti erityisesti sellaisia suhteellisen yleisiä ositus- ja perinnönjakotilanteita, joissa vastapuolena on valtuutetun vanhemman sisarus ja intressiristiriidan riski on sukulaisuuden etäisyyden vuoksi vähäinen. Esityksessä ehdotetaan, että valtuutetun vanhemman sisarukset rajattaisiin jatkossa pois esteellisyyden piiriin kuuluvista henkilöistä. Tavoitteena on kohdentaa sääntelyä niihin tilanteisiin, joissa esteellisyys on valtuuttajan oikeusturvan kannalta aidosti tarpeen.

Lakimuutoksen aikataulu

Edellä kuvatut muutokset sisältyvät oikeusministeriön valmistelemaan hallituksen esitykseen, joka on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2025. Lakimuutosten on arvioitu tulevan voimaan loppusyksystä noin kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Muutoksia sovelletaan pääsääntöisesti vain sellaisiin edunvalvontavaltakirjoihin, jotka on allekirjoitettu lain voimaantulon jälkeen. Aiemmin laadittuja valtakirjoja ei tarvitse muuttaa, mutta niiden sisältö voi olla tarpeen tarkistaa, jos esimerkiksi kiinteistöjä tai lahjojen antamista koskevat määräykset puuttuvat tai eivät enää vastaa valtuuttajan tahtoa.

Ota yhteyttä, jos haluat laatia uuden edunvalvontavaltakirjan tai varmistaa, että aiemmin laadittu valtakirja on tarkoituksenmukainen ja ajan tasalla muuttuvan sääntelyn näkökulmasta.