Perusteettoman edun palautus – milloin maksun voi saada takaisin?

Maksuvirheitä voi sattua sekä yrityksille että yksityishenkilöille. Sama lasku voidaan maksaa kahteen kertaan, maksettu summa voi ylittää laskun määrän tai maksu voidaan tehdä väärälle vastaanottajalle. Toisinaan vasta jälkikäteen huomataan, ettei maksuvelvollisuutta ole ollut lainkaan.

Se, millä perusteella maksun voi vaatia takaisin, riippuu tilanteesta. Palautusoikeus voi perustua esimerkiksi osapuolten väliseen sopimukseen tai lainsäädäntöön. Jos niistä ei löydy selvää perustetta, asiaa voidaan arvioida perusteettoman edun palautusta koskevan oikeusperiaatteen nojalla.

Mikä on perusteettoman edun palautus?

Perusteettoman edun palautus on oikeuskäytäntöön ja oikeuskirjallisuuteen perustuva oikeusperiaate. Sitä voidaan soveltaa, kun joku saa rahaa tai muuta taloudellista hyötyä ilman oikeudellista perustetta toisen kustannuksella.

Perusteettoman edun palautus eroaa vahingonkorvauksesta. Palautusta vaativan ei tarvitse osoittaa kärsineensä vahinkoa, eikä palautusvelvollisuus edellytä, että edun saanut olisi toiminut tahallisesti tai huolimattomasti. Vastaanottaja voi siten joutua palauttamaan edun, vaikka hän ei olisi aiheuttanut tilannetta eikä tiennyt maksun perusteettomuudesta.

Perusteettoman edun palautus voi tulla arvioitavaksi myös sopimukseen liittyvässä tilanteessa. Tällöin on ensin selvitettävä, onko vastaanottajalla sopimuksen perusteella oikeus saamaansa suoritukseen tai osaan siitä.

Milloin etu on palautettava?

Perusteettoman edun palautus edellyttää, että seuraavat kolme ehtoa täyttyvät:

• Vastaanottaja on saanut rahaa tai muuta taloudellista hyötyä.

• Hyödyn saaminen ei perustu sopimukseen, lakiin tai muuhun oikeusperusteeseen.

• Hyöty on saatu sen kustannuksella, joka vaatii palautusta.

Kaikkien kolmen ehdon tulee täyttyä, jotta suoritusta voi vaatia palautettavaksi perusteettomana etuna.

Maksun peruste on selvitettävä

Vapaaehtoisestikin tehty maksu voi olla perusteeton. Maksajan erehdys ei kuitenkaan ole palautuksen edellytys. Ratkaisevaa on, täyttyvätkö edellä selvitetyt palautuksen kolme edellytystä.

Jos maksaja on saanut sovitun tavaran, palvelun tai muun vastineen, maksulle on yleensä oikeudellinen peruste. Jos maksettu määrä ylittää sovitun hinnan tai muun todellisen velan määrän, vain ylimenevä osa voi olla perusteeton.

Lasku voi poiketa sovitusta tahattoman laskutusvirheen vuoksi, mutta sovittua suurempi lasku voidaan lähettää myös tietoisesti. Kummassakin tilanteessa sopimuksesta selvitetään ensin, kuinka paljon laskuttajalla oli oikeus saada. Jos liikaa maksetun määrän palautusvelvollisuus ei määräydy sopimuksen tai lain perusteella, arvioitavaksi voi tulla perusteettoman edun palautus. Tietoinen ylilaskutus voi tilanteesta riippuen tulla arvioitavaksi myös rikosoikeudellisesti.

Miten palautusta kannattaa vaatia?

Ennen vaatimuksen esittämistä kannattaa tarkistaa sopimus, lasku, maksutosite ja asiaa koskevat viestit. Näiden perusteella voidaan selvittää, mitä osapuolten välillä oli sovittu, mitä on maksettu ja mitä maksua vastaan on saatu.

Palautusvaatimus kannattaa esittää kirjallisesti. Vaatimuksessa on hyvä yksilöidä maksu, palautettavaksi vaadittu määrä ja syy, jonka vuoksi vastaanottajalla ei ole oikeudellista perustetta pitää suoritusta tai osaa siitä.

Palautusvelvollisuus arvioidaan aina tilanteen kokonaisuuden perusteella. Ota yhteyttä, jos haluat selvittää, voidaanko tekemäsi maksu vaatia takaisin tai onko saamasi palautusvaatimus perusteltu.