Voiko omistajayrittäjä nostaa rahaa yhtiöstä vapaasti?

Osakeyhtiö on itsenäinen oikeushenkilö, eivätkä sen varat ole omistajan henkilökohtaista omaisuutta, vaikka yhtiö olisi yhden henkilön omistama ja yrittäjä vastaisi yksin kaikesta toiminnasta.

Pk-yrityksissä yhtiön ja sen omistajan taloudet kulkevat usein rinnakkain. Arjen kiireessä rajat voivat kuitenkin hämärtyä. Tästä syntyy riski, joka voi realisoitua verotuksessa tai vastuuarvioinnissa.

 

Varojen käytön on perustuttava aina lakiin ja päätöksiin

Yhtiön varoja voidaan siirtää sen omistajalle vain lain sallimilla tavoilla ja asianmukaisilla päätöksillä. Pk-yrityksissä tyypillisiä tapoja ovat:

  • palkan maksaminen tehdystä työstä

  • osingonjako

  • varojen jakaminen vapaan oman pääoman rahastosta

Kaikkia näitä yhdistää se, että niiden on perustuttava osakeyhtiölain mukaisiin edellytyksiin, asianmukaiseen päätöksentekoon sekä kirjanpidollisesti oikeaan käsittelyyn. Varojen siirto ilman asianmukaista päätöstä tai liiketaloudellista perustetta voi johtaa siihen, että kyseessä katsotaan olevan lainvastainen varojenjako.

 

Rajat hämärtyvät käytännössä yllättävän helposti

Monessa pk-yhtiössä omistaja toimii samalla hallituksen jäsenenä ja usein myös toimitusjohtajana. Tällöin päätöksenteko ja valvonta keskittyvät samalle henkilölle. Tämä lisää riskiä siitä, että muodollisuuksia ei pidetä tärkeinä tai ne jäävät kiireessä hoitamatta.

Tyypillisiä tilanteita ovat esimerkiksi:

  • yhtiö maksaa omistajan henkilökohtaisia menoja

  • omistaja nostaa varoja ilman dokumentoitua päätöstä

  • yhtiön ja omistajan tilien käyttö sekoittuu

  • hinnoittelu omistajan ja yhtiön välillä ei vastaa markkinaehtoja

Usein kyse ei ole tahallisesta vilpillisestä toiminnasta, vaan siitä, että yhtiö koetaan käytännössä omaksi taloudeksi. Juridisesti näin ei kuitenkaan ole.

 

Seuraukset voivat olla merkittäviä

Lainvastainen varojenjako voi johtaa velvollisuuteen palauttaa varat yhtiölle. Lisäksi hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja voivat joutua henkilökohtaiseen vahingonkorvausvastuuseen, jos menettely on aiheuttanut vahinkoa yhtiölle tai sen velkojille.

Verotuksessa suoritus voidaan katsoa peitellyksi osingoksi, jos omistajalle siirtyy varallisuutta ilman liiketaloudellista perustetta tai poikkeavin ehdoin. Tällöin veroseuraamukset voivat olla huomattavat.

Erityisesti tilanteissa, joissa yhtiön taloudellinen asema heikkenee, varojen siirtoja arvioidaan jälkikäteen tarkasti. Pienikin yhtiö on velvollinen noudattamaan osakeyhtiölain periaatteita ja menettelysääntöjä.

 

Selkeä erottelu on osa riskienhallintaa

Yhtiön ja omistajan talouden selkeä erottaminen on osa riskienhallintaa sekä hyvää hallintoa. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että:

  • kaikki varojen siirrot dokumentoidaan

  • omistajan ja yhtiön kulut pidetään erillään

  • palkka, osingot ja muut suoritukset suunnitellaan etukäteen

  • kirjanpito ja hallinnolliset päätökset ovat ajan tasalla

Selkeä rakenne suojaa sekä yrittäjää että yhtiötä ja tukee liiketoiminnan kestävää kehittämistä.

Ennakointi auttaa tunnistamaan varojen käyttöön liittyvät riskit ajoissa ja varmistamaan, että varojen käyttö ja päätöksenteko toteutetaan lain mukaisesti. Ota yhteyttä, jos haluat arvioida, onko yrityksesi varojen käyttö ja hallinto toteutettu lainmukaisesti ja kestävällä tavalla.

Edellinen
Edellinen

Kolme hyödyllistä määräystä pk-yrityksen yhtiöjärjestykseen

Seuraava
Seuraava

Pk-yrityksessä sopimusriskejä syntyy huomaamatta toiminnan muuttuessa